13.6.2008 05:00 Seppo Kononen
Presidentti Ahtisaaren mielestä on sydämetöntä lähettää sairas nainen kuolemaan Venäjälle.
Presidentti Martti Ahtisaari otti torstaina Kuopiossa voimallisin sanankääntein kantaa sen puolesta, että venäläinen ihmisoikeusaktivisti Maria Kirbasova voisi jäädä Suomeen tyttärensä luokse.
- Minua hävettää, Ahtisaari sanoi alkuviikon uutisista, jonka mukaan Suomi olisi karkottamassa 67-vuotiaan, vakavasti sairaan kalmukkiäidin, joka monien muiden venäläisäitien tavoin on taistellut sotaan joutuneitten poikiensa ihmisoikeuksien puolesta.
Jos Suomi haluaa olla länsimainen sivistysvaltio, niin sen on myös käyttäydyttävä sivistyneesti.
Ahtisaaren mielestä on sydämetöntä lähettää sairasta, viranomaisten kanssa ristiriitaan joutunutta naista kuolemaan Venäjälle - ja semminkin, kun hänellä on vielä Suomessa tytär, joka haluaa pitää hänestä huolta.
Ihmisoikeustaistelija Kirbasovan saama kohtelu Suomessa on yksittäistapaus. Presidentti Ahtisaaren mielestä Suomen pitää näyttää käytännön teoin todellinen paikkansa myös suurissa linjaratkaisuissa.
Läntisenä demokratiana Suomen on liityttävä Natoon päästäkseen valmistelemaan yhteisiä päätöksiä. Pienen maan ei pidä epäillä vaikutusmahdollisuuksiaan suurten seurassa.
- Minä itse olen tehnyt sitä koko elämäni ajan, Ahtisaari sanoi.
Savon Sanomat Nettiversiot
Savon Sanomat 13.6.
Ahtisaari häpeää Kirbasovan kohtelua
Suomen suunta: Presidentin mielestä läntisen sivistysmaan pitää käyttäytyä asemansa mukaan.
Kuopio
Seppo Kononen
– Minua hävettää!
Siinä lyhyesti ja ytimekkäästi presidentti Martti Ahtisaaren kanta viime päivien uutisiin, joitten mukaan viranomaiset olisivat karkottamassa venäläisen ihmisoikeusaktivistin Maria Kirbasovan tyttärensä luota Suomesta.
Karkotuksen piti tapahtua jo tällä viikolla, mutta torstaina sitä lykättiin ainakin heinäkuulle.
Kalmukkeihin kuuluva 67-vuotias Kirbasova on yksi niistä venäläisäideistä, jotka ovat käyneet oikeustaistelua sotaan lähetettyjen poikiensa epäinhimillistä kohtelua vastaan. Sotilaiden äidit -järjestön aktivisti on vakavasti sairas ja on sen vuoksi hakeutunut hoitoon suomalaisen tyttärensä Kermen Soitun luokse.
Kalmukkeihin kuuluva 67-vuotias Kirbasova on yksi niistä venäläisäideistä, jotka ovat käyneet oikeustaistelua sotaan lähetettyjen poikiensa epäinhimillistä kohtelua vastaan. Sotilaiden äidit -järjestön aktivisti on vakavasti sairas ja on sen vuoksi hakeutunut hoitoon suomalaisen tyttärensä Kermen Soitun luokse.
– Jos Suomi haluaa olla läntinen sivistysvaltio, meidän pitää myös käyttäytyä sen mukaan. Näin sanoi Ahtisaari Savon Sanomille torstaina Kuopiossa käydessään hakemassa lämpimäiskappaleen lapsuusajoistaan kertovasta Kasarmin kakarat -teoksesta.
Ahtisaari itse kuului noihin kakaroihin vuosikymmenen verran 1940- ja -50-luvuilla.
Ahtisaari itse kuului noihin kakaroihin vuosikymmenen verran 1940- ja -50-luvuilla.
– Ensin aivan synkistyin, että voiko tämä olla totta, presidentti kertoi tunnoistaan, kun hän ensimmäisen kerran luki lehdestä Maria Kirbasovan karkotuksesta.
– Sitten minä suutuin. Että lähetetään tällä tavalla vanha, sairas ihminen kuolemaan Venäjälle. Näin sydämettömiä emme voi olla. Minua hävettää olla suomalainen, jos karkotus toteutetaan.
Jos virallisen Suomen edustajat saavat Ahtisaaren tuohtumaan, niin lämmöllä hän ajattelee sen sijaan Maria Kirbasovan tytärtä Kermen Soitua:
– Siinä meillä on ihminen, joka haluaa pitää huolta äidistään.Jos virallisen Suomen edustajat saavat Ahtisaaren tuohtumaan, niin lämmöllä hän ajattelee sen sijaan Maria Kirbasovan tytärtä Kermen Soitua:
Suomen paikka on lännessä
Suhtautuminen venäläiseen ihmisoikeusaktivistiin on yksittäistapaus, jossa Suomen on näytettävä paikkansa tämän päivän maailmassa.
Laajemmassa mitassa tätä samaa linjanvetoa käydään, kun puhutaan Suomen liittymisestä läntisten maiden puolustusjärjestöön Natoon. Presidentti Ahtisaaren kanta on ollut jo pitkään myös julkisesti, että Suomen on mentävä siihen mukaan.
– Minusta se on hyvin yksinkertaista: jos olemme osa läntisiä demokratioita, niin silloin meidän on kuuluttava myös kaikkiin niiden yhteisiin elimiin ja sen myötä myös Natoon.
Miten tämä ajattelutapa menisi läpi vastahakoisten poliitikkojen ja epäileväisen kansan keskuudessa? Ahtisaari suosittaa siihen yksinkertaista ajatusleikkiä:
– Mietimme, olemmeko osa länsimaista demokratiaa ja jos hyväksymme sen, katsomme mitä siitä seuraa. Emme kai me halua olla mikään Valko-Venäjä.
Olemalla Naton jäsen Suomi pääsee Ahtisaaren mukaan järjestön päätöksentekoon. Mutta voiko pieni jäsenmaa vaikuttaa isompien ratkaisuihin?
– Voi toki. Olen tehnyt sitä itse koko elämäni ajan, presidentti sanoi.
Uudet vaalilait nopeasti
Ahtisaari otti kantaa myös sisäpolitiikkaa ravistelevaan vaalirahoituskohuun.
– Politiikassa olisi aika palata päiväjärjestykseen. Tehdään pikaisesti uudet lait, jotka kaikki puolueet hyväksyvät ja ryhdytään elämään niitten mukaan.
Presidenttiä surettaa, että vaalirahoituskohun vuoksi jäävät hoitamatta kansakunnan suuret, tärkeät asiat. Ennen muuta hän kantaa tänään huolta hyvinvointivaltion puolesta:
– Olen samaa mieltä kuin Suomen Pankin aiempi johtaja Seppo Lindblom, jonka mielestä hyvinvointivaltiota ei saisi käyttää poliittisena lyömäaseena. Ei kukaan täysjärkinen suomalainen halua romuttaa hyvinvointiyhteiskuntaa. Yksikään ihminen ei tule toimeen elämässään yksin, vaan tarvitsee toisten apua.
Toisaalta yhteiskunta ei voi vastata yksilön kaikista tekemisistä ja tarpeista. Sen vuoksi Ahtisaaren mielestä pitäisi käydä juuri nyt syvällistä pohdintaa, mitä tarkoittaa yhteiskunnallinen solidaarisuus ja mikä on samanaikaisesti yhden ihmisen oma vastuu.
